Varsinais-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa itsestään monipaikkaisen elämän ykkösmaakunta.

Kiitos päätoimittaja Rami Nieminen monipaikkaisen asumisen nostamisesta tulevien eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi (Päätin muuttaa maalle / Turun Sanomat 13.9.2026). 

Omakohtainen pohdintasi muualla kuin kaupungissa asumisesta on osa maaseutututkimuksessa näkyvää vahvistuvaa suomalaista ajattelua. Kyse ei ole nostalgiasta, vaan se koskee myös nuoria ikäpolvia.

Mielipidekirjoituksessani, johon viittasit (Kaupungistumisen aika on ohi / Turun Sanomat 31.7.2026) en syyttänyt tilastokeskusta harhasta. Kirjoitin, että ”kaupungistumisen mittaaminen Suomessa perustuu väestörekisteriin ilmoitettuun kotikuntaan.” Kerroin faktana sen, että kausiasuminen on vahvistuva ilmiö. Kirjoitin, että ”tilastoasumisen ulkopuolella vietetty aika on pidentynyt jopa 4–5 kuukauteen vuodessa”.

Tilasto mittaa siis kotipaikkaa, joita lain mukaan voi olla vain yksi. Maaseutupolitiikan neuvottelukunta, jonka jäsen olen, valmisteli eduskunnalle vuoden alussa annetun maaseutupoliittisen selonteon. Sen 23 toimenpidesuositusta on käsitelty laajasti valiokunnissa.

Selonteko kertoo, että ”maaseutujen ja saariston vapaa-ajan asukkaita on Suomessa 2,4–2,9 miljoonaa ja mökeillä vietetään noin 85 vuorokautta vuodessa (lähes 3 kuukautta)”. Pistäytyjiä ei siis edes tilastoida. Yhtenä monista politiikkasuosituksista selonteko haluaa ”tunnistaa monipaikkaisuuden ulottuvuudet osana peruspalvelujen, varautumisen, huoltovarmuuden ja kriisinhallinnan suunnittelua ja harjoittelua”.

Päätoimittajan kolumnissa korostettiin aivan oikein oman puolueeni eli keskustan ponnisteluja maaseutupolitiikan nykyaikaistamiseksi. Nyt, kun sote-palvelut on rakennettu maakuntatasolle, olisi luontevaa huomioida palvelujen kausijärjestämisen ja kustannusten tarve elävän elämän, ei tilastoasumisen mukaisesti.

Varsinais-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa itsestään monipaikkaisen elämän ykkösmaakunta. Vahvaa Turkua ympäröi ainutlaatuinen saaristo ja erilaisten seutukuntien verkosto. Olemme ruoan, veden, puun ja elävän kulttuurin voimaan tukeutuva arjen mosaiikki. Ei ole toista maakuntaa, joka voisi hyödyntää kolmeen ilmansuuntaan lähtevää, edullista lähijunaverkostoa.

Tämän hetken ajankohtaisin ongelma on pankkien nihkeä luotonanto. Maaseutuun tunnutaan suhtautuvan kategorisesti häviäjänä, jonne muuttavia tai monipaikkaistuvia ei lainoiteta. Kuntotutkimukset on nostettu liian ohjaavaan asemaan eikä tyypillistä itse tehtyä remontointia samalla kohteessa asuen arvosteta lainapäätöksissä.

Päätoimittaja toi esille maaseutuasumisen arkea mollivoittoisesti. Monipaikkaisuus tarjoaa mahdollisuuden itsensä näköisen elämän toteuttamiseen. Maaseudulla tärkeitä ovat verkostot ja yhteisöt, niiden on oltava avoimia uudelle.

Toki maaseutuasuminen vaatii myös sisua ja sinniä. Viimeisin Pisa-tutkimus kertoi, että juuri noista ominaisuuksista on pulaa. Monipaikkainen asuminen voisi johdattaa takaisin siihen, mistä olemme kansakuntana aina olleet ylpeitä.

Timo Kaunisto

FT | MMM

Loimaa

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 16.9.2026