Suomi tarvitsee kestävää kasvua ja julkisen taloutensa tasapainoa. Suomalaiset kaipaavat  työtä ja luottamusta tulevaisuuteensa. Nujertaminen ja syyllistäminen eivät kasvata yhteistä kakkua, ne luovat toivottomuutta ja katkeruutta. 

Meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Olemme uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta. Arvostamme koulutusta ja osaamista. Pystymme luomaan vientimarkkinoilla kysyttyjä palveluja ja tuotteita. Olemme osa Euroopan yhteisöä ja pohjoismaista luotettavuutta. Yhteiskuntamme perusteet ovat kunnossa.

Meidän on nopeutettava siirtymistä pois fossiiliriippuvuudesta. Tuotamme Euroopan halvinta sähköenergiaa, jonka pohjalle rakentuu uusia teollisia rakenteita. Tarvitsemme sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja. Tiedeympäristömme luo innovaatioita, joita on voitava kaupallistaa paremmin. Tarvitsemme suoraviivaisempaa teollistamistukea, jonka avulla kehitämme erityisesti perheyrityspohjaista, kansainvälistyvää tuotantoa. 

Suomi on tällä hetkellä ruokaviennin kehitysmaa, mutta voimme kolminkertaistaa vientimme kymmenessä vuodessa. Ruokajärjestelmä työllistää jo nyt yli 300 000 suomalaista ja jättää toimialoista eniten jaettavaa Suomeen. Metsäteollisuus uudistuu ja samaan aikaan sen merkitys kasvaa. Jalostusaste nousee erityisesti siirtymällä öljytaloudesta biotalouteen. Metsät kasvavat meille energiaa, pakkauksia, lääkkeitä, puutaloja ja matkailutuloja.

Tietotekniikka ja tekoäly ovat suuri mahdollisuus mutta samalla ne muuttavat yhteiskuntaamme. Kaikkien on pysyttävä mukana muutoksessa.

Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä. Alijäämä on katettava sekä verojen kautta että menoja leikkaamalla. Tasapainotukseen on vielä aikaa mutta käänteen on tapahduttava nopeasti.

Velkaantuminen pysäytetään:

• jäädyttämällä maksettujen tukien ja tulonsiirtojen indeksikorotukset määräajaksi
• perkaamalla yritystukia kaikki toimialat huomioiden
• eläkejärjestelmän menoja on tarkasteltava osana sopeutusta, tehokkainta olisi siirtää pieni osa kuluista työeläkemaksujen alentamiseen
• yritysten yhteisöverokanta voidaan palauttaa aiemmalle korkeammalle tasolle
• listaamattomien yritysten osinkoverotuksen verovapautta on rajoitettava
• hallintoa edelleen tehostamalla, tarkastelemalla esimerkiksi maakuntaliittojen tarvetta
• järjestämällä erikoissairaanhoito viidellä suuralueella ja samalla kehittämällä julkista perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa nykyisten hyvinvointialueiden puitteissa
• vahvistamalla puolustustamme erillisellä puolustusverolla

Kasvua ruokitaan:



• hyödyntämällä koko Suomen resurssit ja hillitsemällä haitallista metropolipolitiikkaa
• ruokkimalla biotalouden innovaatioita vientiyritystoiminnaksi
• tukemalla pienten kasvuyritysten vientiponnisteluja keskitetysti
• laajentamalla julkista tutkimusrahoitusta lääketeollisuudesta ja tekoälystä myös muihin kasvusektoreihin, ruokajärjestelmä etunenässä
• systematisoimalla maahanmuuttoa ja ottamalla käyttöön pisteytysjärjestelmä
• vahvistamalla viennin takausjärjestelmiä pk-yrityksille
• käynnistämällä kotimainen lannoitetuotanto myös julkista tukea kohdentaen
• vahvistamalla yliopistojen huippututkimusta ja samalla tiivistämällä ammattikorkeakoulujen soveltavaa tehtävää alueittain
• uudistamalla peruskoulutusta taito- ja taideaineet paremmin huomioiden
• kannustamalla sekä yrittäjiä että rahoittajia riskinottoon ja kasvuun