Timo Kaunisto

  KOKOAVA VOIMA

TIMO   |   VLOGI   |   TEEMAT   |   MATKAN VARRELTA   |   BLOGI   |   KALENTERI

Suomellakin on globaali vastuu

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen rusentaa tuoreessa kirjassaan ”Kehitysyhteistyön kirous” koko harjoitetun politiikan. Aihe osuu herkkään teemaan ja herkkään aikaan.

Kehitysyhteistyötä tekevänä poliitikkona olen seurannut kirjan synnyttämää keskustelua. Kääriäinen on nostanut esille epäonnistuneita hankkeita, korruption syöverit ja tavoitteiden karkaamisen.

Kääriäinen vaatii kehitystoimilta tuloksellisuutta ja niin vaadin minäkin. Mielestäni on silti kohtuutonta, että kirjassa esimerkeiksi nostetut epäonnistumiset mm. Tansanian lääketehtaassa ja Valmetin afrikkalainen traktorihanke kerrotaan uutisena. Nämä menivät kyllä 70-luvulla penkin alle mutta uutta siinä ei ole.

Voi kuitenkin kysyä, miksi esiin ei nouse vaikkapa mönkään menneen lääketehtaan raunioille suomalaisten ja Finnfundin tukemana syntynyt merkittävä afrikkalainen lääkealan toimija? Sen paikanpäällä tuottamilla edullisilla lääkkeillä on pelastettu henkiä ja helpotettu elämää.  Voi myös kysyä, miksi esille ei nouse kehitysyhteistyön muuttuminen hallinnon rakenteiden avustamisesta kansalaisjärjestöjen toteuttamaksi monipuoliseksi kohdetyöksi ruohonjuuritasolla?

Kääriäisen terävin kritiikki kohdistuu saavutuksiin. Tulkitsen niin, että hänen mielestään vain kehitysmaiden pärjääminen markkinoilla – Kiinan tai Brasilian tapaan – tuo tuloksia. Mitalin toinen puoli olisi sitten se, että taistelussa esimerkiksi aliravitsemusta tai köyhyyttä vastaan ei ole onnistuttu.

Nälkää näkevien osuus on nyt noin 800 miljoonaa – liian paljon. 20 vuodessa määrä on kuitenkin alentunut 200 miljoonalla. Samaan aikaan maailman väkimäärä on kasvanut yli kahdella miljardilla. On tyrmäävää väittää, etteikö ruokaturvan hyväksi tehdyillä ponnistuksilla olisi saavutettu mitään.

FAO:n tilastojen mukaan lapsien osuus aliravituista on 150 miljoonaa. Me rikkaat maat pystyisimme poistamaan maailman lasten nälän hyvällä kehityspolitiikalla parissakymmenessä vuodessa.

Kehitysyhteistyön tavoista ja tuloksista pitää keskustella. Rahalle on kohteita kotimaassakin. On silti syytä muistaa, että myös meillä suomalaisilla on globaali vastuu maailman tulevaisuudesta. Nälkä, köyhyys ja eriarvoisuus ovat kaikki perimmäisiä syitä voimistuneelle maahanmuutolle, joka kohdistuu painokkaimmin eteläiseen Eurooppaan. Ei ole kovin viisasta samaan aikaan padota rajoja umpeen ja karsia väkevästi ponnisteluja kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksien parantamiseksi.

Timo Kaunisto

Plan Suomi, hallituksen jäsen

Kansanedustajaehdokas (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu mm. Etelä-Suomen Sanomissa ja Forssan Lehdessä.