Kansanedustajan työ on yhteisten asioiden hoitamista. Hyvän edustajan on osattava kuunnella ja viedä pieniäkin murheita parempaan ratkaisuun.
Minulle läheisimpiä ja samalla painokkaimpia teemoja ovat:
Pieni kansa maailman laidalla ei elä marmattamalla eikä luottamalla leveisiin lupauksiin. Minä uskon sivistyksen, työn ja yrittäjyyden voimaan. Globalisaation paineissa jokainen joutuu ottamaan hieman enemmän yrittäjän vastuuta omassa työssään, kunnista kampuksille, metsistä metallipajoihin. Vastineeksi on huolehdittava tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen hyvinvoinnin jakamisesta.
Hyvinvointipalvelujen ei tarvitse olla ilmaisia, mutta niiden saatavuudesta ja laadusta on pidettävä huolta. Koulutukseen on oltava samat mahdollisuudet kaikkialla Suomessa.
Tiedot maaseudun kuolemasta ovat ennenaikaisia, mutta ei ole liioiteltua sanoa, että maataloudella on tuskin koskaan mennyt näin huonosti suhteessa muuhun yhteiskuntaan.
Maaseudulla ei kaivata nyt vanhaa vastakkainasettelua ja pelin politiikkaa. Maaseudulla tarvitaan tekoja, joilla sen peruselinkeinojen kannattavuus turvataan. Vain sitä kautta säilytetään tulevaisuudenusko, joka poikii uutta elinvoimaa myös muuhun yhteiskuntaan. Maaseutu ei ole vanhanaikaista, maaseutu on tulevaisuutta.
Julkinen terveydenhoito, sosiaalipalvelut ja koulutus ovat osa hyvinvointimme perustaa. Suomi kuitenkin vanhenee, rahoitus rakoilee ja palvelujen tarve kasvaa.
Palveluhaasteen edessä on uskallettava uudistua. Tehoa on haettava suuremmista palvelutuotannon kokonaisuuksista, kilpailun avaamisesta ja olennaisuuksien löytämisestä. On myös uskallettava tunnustaa etteivät kaikki palvelut voi olla ilmaisia.
Alkavaa kuntien palvelurakenteen uudistamista on vietävä tavoitteellisesti eteenpäin. Suurimmat harha-askeleet otetaan yleensä paikoillaan seisten.
