Laitila 27.1.2008
Pihabongausta
Oliko se nyt niin ihmeellistä lintujen tarkkailupäivänä, mutta anoppi tuossa naapurissa bongasi heti aamusta maakotkan pihakoivustaan. Kohtaaminen sujui tietojeni mukaan keskinäisen kunnioituksen hengessä. Sen verran korea lintu (siis se kotka), että muita bongattavia ei sitten lähimaastoon uskaltautunutkaan.
Sinällään en ihmettele anopin tuuria pihatarkkailutapahtumassa. Jos samalle tontille ruusujen sekaan on parikin kertaa onnistunut harjalintu eksymään Euroopasta, niin miksei yksi Hölösuolla ruokittava maakotka.
Oma aamuhavaintoni oli paljon pienempi mutta sitäkin harmittavampi. Meidän kuivurin vintillä nimittäin talvehtii vissiin koko pohjoisen pallonpuoliskon tunnettu varpuskanta.
Kiusallinen tilanne. Kaikki, tai ainakin kaikki näkyvät , reiät ja sisäänpääsytiet olen tukkinut ja verkottanut. Sapuskaa ei pitäisi olla saatavilla, kun sato on siiloissa kannen alla. Eikä niitä nyt ihan satamäärin ole, mutta sen verran että linnunpaskaa kertyy strategiset kohteet, kuten rappujen kaiteet, pullolleen.
Elevaattoritornista kuuluu iloinen sirkutus. Aivan niin kuin ne tietäisivät olevansa uhanalaisia ja uhkasakon suojaamia. Kaikkea sitä varpusen aivoihin mahtuu.
En uskalla puhua tästä julkisesti, sillä aina on olemassa vaara, että kuivaamo rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla. Aiemmin sillä ei olisi ollut niin väliä, mutta nyt kun viljan hinta on yleisesti nousussa, niin saatan vielä tarvita kyseistä laitosta.
Muitakin elukoita on liikkeellä. Tässä yhtenä yönä häätelin susilaumaa nurkista. Farmin sisäisen turvallisuuden päällikkö Nalle antoi niin kovan hälytyksen, että oli pakko tarkistaa onko kettutyttö vai tyttökettu. Ei ollut. Pitkän perässä karaamisen jälkeen sain näköhavainnon. Pari kolme laumasta erotettua suttahan ne vain hakivat iltapalaa. Meiltä ei annettu.
Tuossa jo muutaman vuoden ajan ovat ammattilaiset ja amatöörit kartoittaneet Suomen luontoa. Totta, aivan niin kuin sitä ei vielä olisi tehty. Eikä tuloksista päätellen koskaan ihan valmiita ollakaan. Muutamassa vuodessa on nimittäin löytynyt 1500 uutta lajia. Itsekin sain ympäristövaliokunnan jäsenenä komean Suomen uusista kukkakärpäsistä kootun kirjan. Kiitokset PUTTE-ohjelmalle.
Ammattilaiset ovat sitä mieltä, että vielä löytyy ainakin kymmenen tuhatta uutta lajia. Sitten onkin johtopäätösten aika. Meneekö Suomen luonnolla nyt erityisen huonosti, jos biodiversiteetti eikun vahvistuu ja ravintoketjun herrat hölkkäilevät kerrostalojen pihoilla?
Yöllä oli taas tuupattu kansainvälistä sähköpostia. Kamaloitiin hylkeen tappamista.
Luonto on todellisuudessa julma tapaus. Siellä tapetaan enemmän kuin television myöhäisillan elokuvissa. Ja mitään ennakkotarkastusta ei ole.
